Avoin demokratia

Mahdollista wiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mitä piirteitä uudentyyppisen avoimen ja yhteisöllisen päätöksenteon pitäisi sisältää?

  1. avoimuus (kaikki voivat osallistua mahdollisuuksiensa mukaan)
    Esimerkki: Yksittäinen kansalainen päivittää wikipediamaisesti kunnan virkamiesten tarvitsemaa paikkasidonnaista tietoa asuinympäristönsä siisteydestä; koululuokka opettajansa avustuksella esittää perustellun toimenpide-ehdotuksen kerhotoiminnan järjestämisestä; tutkijayhteisö kyseenalaistaa hallituksen energiapolitiikan.
  2. yhteisöllisyys (yksilöt osana verkostoja ja verkostojen yhteistyö)
    Esimerkki: Kaupunkilaiset osallistuvat kaavoituksen suunnitteluun, ilmastonmuutostutkijat saavat arvokasta paikkatietoa paikalliselta ornitologiyhdistykseltä; kansalaisjärjestö hyödyntää akateemisia makrotalousteoreetikkoja hakiessaan vaihtoehtoja eläkeiän korotukselle.
  3. yksilöllisyys (yhteisten asioiden ja ongelmien näkeminen yksilöllisinä)
    Esimerkki: Miten ilmastonmuutos ja kulutusvalintani tulevat todennäköisesti vaikuttamaan elintarvikekustannuksiini lähitulevaisuudessa? Mitä hyötyä ja haittaa taloudellisesta eriarvoistumisesta on juuri minulle?
  4. jatkuvuus (päätöksentekoon voi osallistua koko ajan, eikä vain (henkilö)vaalien yhteydessä)
    Esimerkki: Uusi demokratia ei ole vain äänestämistä, vaan kuntalainen voi osallistua myös itseään koskevien päätösten suunnitteluun ja toteutukseen verkostojensa kautta samaan aikaan kun niitä puidaan virkamiesten ja konsulttien työpöydillä.
  5. asiapainotteisuus (asiavaihtoehtojen painottaminen edustajien sijaan)
    Esimerkki: Jatkossa emme enää äänestä pelkistä edustajista, vaan myös, ja ehkä pikemminkin, asiosta, joita he vievät eteenpäin; minkä puolueen/kansalaisjärjestön/muun toimijan verobudjettiehdotuksesta pidät eniten? Voimme esimerkiksi äänestää toimenpide-ehdotusta suoraan ilman että sinut täytyy ottaa kantaa puolueeseen
  6. tietoperusteisuus (tieteellistä tietoa tuodaan aktiivisesti osaksi väitteiden perustelua)
    Esimerkki: 'Väitteet ja lupaukset pitää pystyä perustelemaan ja alistamaan kritiikille, joka voi tulla niin asiantuntija- kuin asiantuntevista maallikkopiireistäkin
  7. vertailukelpoisuus (politiikkavaihtoehtojen vertailtavuus määrällisin mittarein)
    Esimerkki: Onko puolue A:n ehdotus parempi kuin puolue B:n tai kansalaisjärjestö C:n? Kaikki ovat hyväksyneet ehdotuksensa mittariksi veromalli-D:n, joten tehdäänpä laskut avoimessa ympäristössä ja esitetään ne riittävän asiantuntemuksen omaavien verkostojen kritisoitavaksi löytääksemme parhaan vaihtoehdon.
  8. Muuta?


Kehitystyön päälinjat

Tällä hetkellä on muodostunut kaksi päälinjaa, joissa kehitystyötä jatketaan. Yhteisöllinen päätöksenteko-linja keskittyy tiedontuotannon, poliittisen keskustelun ja avoimen päätöksenteon toiminnallisuuksien integrointiin. Hallinnon rajapinnat-linjan keskittyy teknisten toiminnallisuuksien kuten Eduskunnan rajapintojen ja datan louhintapalveluiden integrointiin. Tähtäimessä on yhdistää kaikkien projektien (päälinjojen) toiminnallisuudet yhdeksi palveluksi (kts. alustava hahmotelma) ottaen huomioon eri osapuolien omat tavoitteet kuten liiketoiminnan kehittäminen. Lisää projekteja mahtuu mukaan, ja suunnitelmat kehittyvät koko ajan.

Henkilökohtaiset työkalut